Sisarukset Anna Barbara ja Eva Catharina...OSA 2
Verrattain paljon toisenlaisempi ei voisi Eva Catharinan sisaren Anna Barbaran elämäntarina olla. Tarkkaa tapahtumien kulkua on vaikea todentaa, mutta jostain syystä Anna Barbara siis jäi Suomeen isonvihan jälkeen. S. Leijonhufvudin artikkelin mukaan sisarusten vanhemmat olisivat kuolleet vuoteen 1719 tultaessa. Kirkonkirjoista löytyvät merkinnät Anna Barbaran ja herraskartanon rengin Erik Tuomaanpoika Holmstedtin vihkimisestä Laitilassa 7.2.1728, ja edelleen heidän lapsensa Mathiaksen syntymästä 16.2.1728. Mathiaksen mainitaan kuolleen alle kolmevuotiaana. Vuonna 1730 pariskunnalle syntyivät kaksoset Mikko ja Anna Barbara. Ajalle tyypillisesti lapsilla oli lukuisia kummeja, ja kummeina mainitaan mm. kappalainen Wilhelm Boelius, rakuuna Sahlstedt, piika Anna Junnilasta, apulaispappi Benjamin Lundanus, Tuomas Poukka, kappalaisen puoliso Elisabet Salonia ja renki Henrik Matinpoika Mattila. Tästä kahden vuoden kuluttua löytyy merkintä tytär Hedvigin syntymästä. Perhe muutti Hinnerjoelle, ja täällä heille syntyi vielä Elisabet, Carolus ja viimeisenä Helena Juliana vuonna 1741. Löytyneiden lähteiden mukaan perheen isän Erik Holmstedtin mainitaan kuolleen aikavälillä 1741 - 1746. Anna Barbara oli pitkäikäisempi ja kuoli vuonna 1774 keuhkotautiin kirkonköyhäksi mainittuna.
Anna Barbaran samanniminen tytär (s.1730) oli avioitunut Henrik Johaninpojan kanssa 30.9.1759. Vihittäessä morsian oli toiminut piikana Kalannin pappilassa. Pariskunta ja kuusi lasta (tässäkin polvessa yhdet kaksoset) tuli asuttamaan torppaa Kalannin Ytterin (Ytterö) saaressa. Kukaan ei enää ole kertomassa mitä tässä mökissä tarinoitiin pitkinä talvi-iltoina. En ihmettelisi, jos iltasatuina olisi vaikka kerrottu taruja ihmeellisempiä tositarinoita erään suvun ja elinpiirin vaiheista.